Kielipolitikointi sumentaa järjen

Pitäisikö itäsuomalaisilla peruskouluilla olla mahdollisuus opettaa venäjää ruotsin sijasta toisena vieraana kielenä eli niin sanottuna b-kielenä?

Tähän kysymykseen ei ole kuin yksi oikea vastaus -- se, minkä noin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta antoi MTV3 Uutisten kyselyssä.

Tietenkin pitäisi.

Valtiovalta on toista mieltä. Joukolta itäsuomalaisia kuntia evättiin joulun alla mahdollisuus aloittaa kokeilu, jossa venäjä korvaisi ruotsin b-kielenä.

Suomessa eletään historiallista venäläisturismin buumia, ja jos rajaviranomaisten laskelmiin on uskominen, virta ei ole tyrehtymään päin. Tulijat eivät ole mitään laukkuryssiä, vaan hyvinvoivaa maksukykyistä pietarilaista keskiluokkaa.

Näitä ihmisiä pitää pystyä palvelemaan, mieluiten heidän omalla kielellään. Mitä tehokkaammin ja paremmin heitä palvellaan, sitä alttiimpia he ovat tänne tulemaan ja täällä kuluttamaan. Ja suosittelemaan reissua kavereilleen.

Me itkemme teollisuuden kilpailukyvyttömyyttä ja matalapalkka-alojen työttömyyttä, mutta meillä on näköjään varaa harjoittaa kielipolitiikkaa, joka estää uuden hyvinvoinnin syntymisen.

Näin siis maassa, joka mieluusti ylpeilee opetus- ja koulutusosaamisellaan.

Kirjoitin aikoinaan ruotsista laudaturin, kävin opiskelemassa Göteborgissa ja arvostan ruotsinkielisen vähemmistön Suomeen luomaa henkistä pääomaa. Sitä paitsi olen aina pitänyt ruotsin kielestä -- fiksua on se porukka, joka on niin yksinkertaisen kielen kehittänyt.

Venäjän kansan kognitiivisista kyvyistä en osaa sanoa, mutta sen tiedän, että kieli on vaikea.

Ruotsisympatioistani huolimatta en käsitä, miksi fiksu idea Itä-Suomen venäjäkokeilusta vedettiin vessanpöntöstä alas. Yksi kymmenen kansanedustajan hallituspuolueko estää terveen järjen käytön?

Suomen kaksikielisyys on rikkaus ja voimavara -- aivan niin kuin hallitusohjelman johdannossa todetaan. Mutta euron latiakaan sillä ei kansantalouteen tienata.

Aihe(et): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihin.

80 vastausta kohteessa Kielipolitikointi sumentaa järjen

  1. Terho hämeenkorpi sanoo:

    Hyvä !

    • mike cahill sanoo:

      ”Ruotsisympatioistani huolimatta en käsitä, miksi fiksu idea Itä-Suomen venäjäkokeilusta vedettiin vessanpöntöstä alas.”

      Siksi koska Kokoomuksen ja demareiden symbioosi RKP:n kanssa tuntuu olevan näille puolueille tärkeämpää kuin enemmistön mielipide, edes taloudelliset seikat eivät tätä järjestelyä kyseenalaista. Eikä tässä ole kyse vain Itä-Suomesta, valinnaisuus tulee ulottaa koko maahan, 300 täysin suomenkielistä kuntaa huutaa tämän puolesta.

      • Viveka Kulmala sanoo:

        Asun suotsinkielisenä suomekielisessä pikkukunnassa. Tyttäreni mennessään kouluun ( tosin kohta kaksikymmentä vuotta sitten) opiskeli kolmannella luokalla englantia,viidennellä vapaehtoisena saksaa, vasta seiskalla tuli ruotsi ja samoihin aikoihin vapaaehtoisesti venäjää! Voin ymmärtää itäsuomalaisten ja kaikkienkin suomalaisten kiinnostusta opiskella venäjää, mutta kyllä kykyjärjestelmän mukaan on siihen mahdollisuus. Tunnen myöskin henkilöitä joille on myönnetty vapautusta ruotsinkielen opiskelusta, koska se on ollut heille liian vaikeaa….

        • kunnioituksella sanoo:

          Käytännössä ei vapautuksia enää saa, ei ainakaan pääkaupunkiseudulla, missä maahanmuuttajataustaisia oppilaita on monessa koulussa kolmannes. Tarvetta vapautuksille olisi niin paljon, että muiden pakko menettäisi merkityksensä, kun kolmasosa olisi vapautettu. Ainoa tapa jatkaa pakkoa on huolehtia siitä, ettei vapautuksia tule.

          Muiden maiden väestöillä on yksi tai kaksi vierasta kieltä, joilla he saavat varsin hyvän kielitaidon. Meidän pitäisi elää kahden pienen kielen loukussa. Muutakin täytyy voida opiskella kuin kieliä. Joku kielissä lahjakas toki voi lukea kolmea tai neljääkin kieltä, mutta epäilen, ettei heistä monikaan tule opiskelemaan insinööriksi tai tekniikan asiantuntijaksi. Täytyy voida opiskella muutakin kuin kieliä.

      • Pirkko Tengstrand sanoo:

        On se kummallista että suomalaiset politiikot eivät kykene näkemään mistä kielestä on eniten hyötyä maalle kokonaisuudessan nyt ja puhumattakaan mitä tarvitaan tulevaisuudessa.
        Juuri eilen kuuntelin radiosta ruotsalaisten suunnitelmia kiinan kielen suhteen. Jo nyt kiinan opiskelun suosio kasvaa lukioissa ja vuoden parin päästä jokaisen lukion on kyettävä tarjoamaan kiinan kieli vapaaehtoisena. He meinasivat että kiinasta tulee hallitseva liike-elämän kieli lähitulevaisuudessa joten on varauduttava siihen jo ajoissa. Jo esikoulussa pitää aloittaa kiinan puhuminen koska sitä on vaikea oppia ääntämään aikuisena
        Näin he suunnittelevat.
        Suomessa tuherretaan pakko ruotsin kanssa. Itkettää.
        Suomalainen kielipolitiikka ei kehitä vaan jarruttaa maan kehitystä.

    • Mika Rautio sanoo:

      Suomi ei suinkaan ole kaksikielinen maa muuta kuin virallisten paperien mukaan. Vantaallakin puhutaan nykyisin jo yli sataa kieltä, ja ihmisiä on saapunut tänne Vantaalle jokaisesta maailman kolkasta. Tänne saapujat ovat kuitenkin pakkoruotsista pääsääntöisesti vapautettuja, vaikka samaan virkaan pyrkivältä supi-suomalaiselta kaksikielisyysvaatimus vaadittaisiinkin.

      Tämä ei ole aivan lain tarkoittamaa tasa-arvoisuutta? No, ei nyt pikkuasioihin tartuta kuitenkaan.

      Itselläni on laudatur sekä ruotsin että venäjänkielestä, mutta oman havaintoni mukaan pakolla ei opi mitään, ei edes ruotsia Kuopiossa. Kouluaikana meillä oli ryhmässä niitäkin, joille pakollinen kielivalinta oli pakkopullaa, ja siihen käytetty aika meni heiltä hukkaa. Onnekkaita olivat ne itseni kaltaiset sattumat, joille pakko ei tuntunut pakolta, vaan sopi suunnitelmiin ihan hyvin.

      Kaksikielisyys ei tarkoita pakkopullaa, vaan sitä että molemmilla virallisilla kielillä tuotetaan palveluita. Siihen riittää ihan vapaaehtoisuuskin kielten opiskelussa.

      Vapaaehtoisuus tarkoittaa aina myös nykyistä suurempaa hajontaa kielten opiskelussa. Joku lukisi edelleenkin ruotsia, mutta joku ottaisi sen tilalle venäjän. Ja joku kolmas jonkun kolman kielen.

      Näin turvataan Suomen kansainvälinen kilpailukyky. Ei isossa maailmassa suomella sen paremmin kuin ruotsillakaan pärjätä. Mutta suomalaisia tuotteita on silti pakko myydä ympäri maailman. Muuten meiltä loppuu hyvinvointi.

  2. Vakka-Suomi sanoo:

    Ei tällaista tule sallia sillä se eriarvoistaa lännessä ja idässä opiskelevat
    Vapaa kielivalinta koko maahan on paljon parempi vaihtoehto.
    Ja samalla poistetaan yleinen virkaruotsin vaatimus työpaikoilla joissa sitä nyt vaaditaan.

  3. Rauni Mäkisalo sanoo:

    Tässä kielikysymyksessä pitäisi käyttää tervettä maalaisjärkeä. Asunntäällä ”susirajalla” ja mielestäni Venäjän kielen hallitseminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Joensuussa mm käy erittäin paljon venäläisiä

  4. Rauni Mäkisalo sanoo:

    Tässä kielikysymyksessä pitäisi käyttää tervettä maalaisjärkeä. Asun täällä ”susirajalla” ja täällä liikkuu erittäin paljon venäläisiä turirsteja ja shoppailijoita ja heitä palveleville venäjän kielen taito olisi erittäin tärkeä. Unohdetaan tässä kohtaa historia ja ajatellaan kansantaloudellisesti mikä on tälle maakunnalle tärkeää

  5. Roger Larsson sanoo:

    Olipa sinisilmäinen arvio! Vaikka kielenopettajat kouluissa kovasti yrittävät ei koululaitos pysty tajoamaan mitään varsinaisia tuloksia. On aivan sama mitä kieliä opetetaan- tulokset ovat erittäin laihoja. Noin 80% suomalaisista ei hallitse muuta kuin Suomea-vaikka muuta kuvitellaan. Suomi on vähän puun ja kuoren välissä koska kielialue on niin pieni ja ujous kuuluu kansanluonteeseen. Suomalainen kyllä oppii- mutta vasta pakkotilanteessa. Ja sitähän koulu ei ole.

  6. Eero Nevalainen sanoo:

    On tavallaan hirveän surullista että suomalaisen kuuluu aina todistella kirjoittaneensa laudaturin ruotsista ja pitävänsä kielestä, ennenkuin saa sanoa asiaan liittyen yhtään mitään — niin kovasti meitä pelotellaan sillä, että meitä on pidettävä juntteina jos ruotsia ei palvo. No niin minäkin kirjoitin L:n, mutta en todellakaan tunne ruotsiin liittyen mitään syvällisiä viboja sen suhteen, että se muka jotenkin yhdistäisi minut länsimaiseen sivistykseen, vai miten se retoriikka nyt meneekään.

    RKP:n ajama kielipolitiikka on ehkä dogmatismissaan ja manipuloivuudessaan älyttömin poliittinen konstruktio suomessa. Asiaa ympäröivää henkistä ilmapiiriä voisi kai luonnehtia jonkinlaiseksi suomettumisen uudeksi inkarnaatioksi: ihan samalla tavalla Neuvostoliiton ystävyys oli kyseenalaistamaton pyhä lehmä.

    Sitten meillä on näitä Roger Larssonin (ylläoleva kommentoija) tapaisia narsisteja, jotka oikeasti tahtovat uskoa siihen, että suomalaiset ovat kovapäisiä holhottavia juntteja, joiden pitää nyt ainakin osata ruotsia ennenkuin heitä voi maailmalle päästää. Ehkäpä heitä nimenomaan pelottaakin esimerkiksi se, että englantia puhumalla nuorempi suomalainen sukupolvi on kansainvälisempi kuin koskaan, ja ruotsin ote heidän elämäänsä on sitä myötä huomattavasti vähäisempi kuin jossain 1950-luvulla.

    • Roger Larsson sanoo:

      Ihan kiva kun keskustellaan mutta pikkuisen tulee vinoutta kun kaikki eivät oikein osaa lukea. Missään nimessä en kannata mitään pakko-opiskelua- oli sitten kyse ruotsista tai muusta. Sanon vain että kaikki on asenteesta kiinni- muuten ei tule tuloksia.
      Ruotsinkielisenä herättää ihmetystä tämä volmakas harhaluulo rkp;n sanelupolitiikasta tai ylivallasta-
      älkää hyvät kanssakeskustelijat unta nähkö— kyllä suomenkieliset poliitikot tässä maassa ihan itse päättävät mitä kouluissa luetaan.

      • Eero Nevalainen sanoo:

        Juuri niin, nyt en sitten myöskään ”osaa lukea”. Katsopa joskus peiliin jos ikinä löydät itsesi valittamasta siitä, miksi suomenruotsalaisten asenteesta ei pidetä. Kyse ei todellakaan ole ”ennakkoluuloista”.

        Minun on ollut aina vaikea ymmärtää, miten te olette noin totaalisen kyvyttömiä ymmärtämään toisen ihmisen reaktiota järjestelmälliseen solvaukseen. Ehkä ette sitten tosiaan hyväksy meitä ihmisiksi, joita tarvitsee oikeasti kunnioittaa muutoin kuin omilla ehdoillanne.

        Tuohan oli tuo klassinen ”suomalaiset eivät yleisesti osaa oppia kuin väkisin”-argumentti, josta sitten pakenet sanomalla, että ”no ei ole pakko”. Ja toki oletat, että se sinun ruotsisi olisi automaattisesti täysin hyväksytty juttu jos me vain olisimme *yleisesti ottaen* oppimiskykyisiä. Kuulostaako yhtään ongelmalliselta näkemykseltä edes yleisellä tasolla?

        ”Asenteista” (suomeksi: väärä kieli-identifikaatio) puhuminen on myös teille rakasta. Se nyt vaan on valitettavan totta, että jos joku kieli ei kuulu joidenkin ihmisten elämään siten kuin sen tahdot kuuluvan, niin tilanne sitten on näin. Ihan samalla tavalla Ahvenanmaalla ollaan ”asenteellisia” suomea kohtaan. Jos heillä ei olisi ”asennevammaa”, he opiskelisivat suomea riemumielin… tilanne on täysin analoginen, on turha vedota mihinkään virallisiin kielipykäliin. Ero on vain siinä, että heille tämän mielipiteen hyväksyt, meille et.

        Ja onhan se nyt ihan selvää, että ilman RKP:n voimakasta poliittista lobbausta ja virallisen dogman muotoilua koko tätä asetelmaa ei olisi olemassakaan. Suomenkieliset eivät sitä olisi omasta päästään keksineet. Toki sen verran myönnän, että ehkä tosiaan ansaitsemme poliitikkomme…

  7. rättvis sanoo:

    Tämä 3% kielipoliittinen vaino enemmistöä vastaan on saanut rasistiset mittasuhteet, mitä ei voisi olla muualla mailmassa kuin natsi- ja diktatuurivaltioissa.
    Suomessa paljon mielekkäämpää olisi globaaliset kielet, pakkoruotsi (usein soitellut – seurannut) on vain ei suomalaisten vaan ruotsinkielisten tavoite, jotta he saisivat aina äidinkielellään palvelut me emme ja silloin heidän ei tarvitsisi edes opetella suomea, (näin ruotsinkielisessä mediassa).
    Hintana 1,5 miljardia € årligen sekä suomalaisvastaisen harmaantalouden verovapaat ”rasistiset” stiftelser, jotka jakavat rahaa mm politikoille suomenkielen vastaisessa ”taistelussa”.
    Henna Virkkunen sai ja heti tuli språklöfte ruotsalaisille meitä halveksien ja moni muu samoin.
    Kieliopinnot vapaavalinnaisiksi.

  8. Vapaaehtoinen ruotsi NYT sanoo:

    Ei ole tiennyt iteäkö vai nauraa, kun on seurannut nykyisen hallituksen kielipolitiikkaa, joka nojaa RKP:n tuottamaan Ahtisaaripaperiin. Aivan käsittämätöntä: pakkoruotsia varhennetaan, lisätään, tiukennetaan, suunnataan maahanmuuttajille ja opettajille, virkaruotsiakin kiristetään… Miksi? Nimellisen kaksikielisyyden vuoksi.

    Tosiasiassa maa on monikielinen ja lähes kaikki ruotsinkieliset kaksikielisiä. Heille voi järjestää omankieliset palvelut ilman koko kansan pakkoruotsitusta.

    Eivätkö suomalaiset tosiaankaan tarvitse aitoa kielitaitoa, kun on varaa istuttaa sukupolvi toisensa jälkeen koko koulupolun läpi pakkoruotsin tunneilla?

  9. Livija sanoo:

    Kysymys on puhtaasti rahasta. Suomenruotsalaisilla on liikaa rahaa, että heitä ei kannata suututtaa. Näin ajattelevat kaikki muut puolueet paitsi perussuomalaiset. RKP myhäilee tyytyväisenä taustalla.

    Miksei kansan tahto toteudu tässä asiassa?! Pakkoruotsi pois niinkuin olisi jo!

    • Maria sanoo:

      Ei tule olemaan helppoa saada pakkoruotsia poistumaan suomenkielisiltä!
      K-kaupan Kimpassa-liitteessä pari vuotta sitten on liuta suomenruotsalisten asiaa ajavia kuppikuntia. Erilaisissa suomenruotsalaisten tukiyhdistyksissä ym. on myös iso joukko silmäätekeviä suomenkielisiä, jotka tukevat Rkp:n vaatimuksia kaksikielisyydestä ja pakkoruotsittamisesta.

      Suosittelen tutustumaan eri hallintokuntien, ministeriöiden ym. ruotsinkielisten ylivaltaan.

      Vain suomenkieliset puolueet pystyisivät hoitamaan pakkoruotsituksen poiston, mutta niiden puheenjohtajat eivät sitä halua. Ainoastaan perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on ollut myönteinen asian suhteen.
      Etsimällä:puolueen puheenjohtaja (esim. Katainen) ja pakkoruotsi, netistä löytyy aineistoa ks aiheesta.

  10. pekka sanoo:

    ei mitään järkeä,ei tarvitse venäjää kouluissa opettaa, kursit ovat sitävarten jos halua opiskella ylimääräisiä kieliä. venäjälläkään ei kukaan opettele suomea sen takia että menisimme sinne matkalle. työpaikatkin menevät alta vanhalta koulukunnalta joka ei venäjää taida.

    • AnneP sanoo:

      Jos viikkotuntien määrä pidetään yhtä pienenä kuin pakollisen ruotsin opetuksessa, sillä ei pitkälle päästä venäjän kielen taidossa! Aivan toista olisi, jos venäjä aloitettaisiin lähes yhtä aikaisin kuin englanti ja tuntimäärä olisi riittävä. Lisäksi, onko kukaan tullut ajatelleeksi, että jatkossa kun venäläisten maahanmuuttajien määrä Suomessa kasvaa, niin heidän lapsensa vievät parhaat venäjäntaitoa edellyttävät työpaikat, kun suomalaiset katsovat vierestä. Venäjän kieltä on kiinnostavaa opiskella ja jos ehtisi vielä jossain vaiheessa opiskella ranskan kieltä, se olisi jo jotain. Mutta venäjän hyvä puhe- ja kirjoitustaito vaatii enemmän opetustunteja kuin ruotsin. Kolmanneksi: aika outo kuvio heti alkuun, jos venäjästä tehtäisiin samalla tavalla PAKOLLINEN kieli kuin ruotsin opiskelusta! Ruotsista tuli pakollinen peruskoulun perustamisvaiheessa, kun sama pakollisuus haluttiin vaatia myös suomenruotsalaisten suomen opiskeluun… tulee mieleen: mikä tai kuka pakottaa meitä pakollisesti venäjää opiskelemaan? Venäjän opiskelun kriteerejä pitää ensin miettiä, sillä eihän se ainakaan vielä ole Suomessa ”toinen kotimainen kieli”, vai onko? Tai ne edesmenneet talvisodan veteraanit kääntyisivät haudassaan.

  11. Antti sanoo:

    Ei tarvitse mennä susirajalle saakka todetakseen kielipolitiikan mielettömyyden. Vantaan Jumbossa kuulee enemmän Venäjää kuin ruotsia v. 2013.

  12. Maria sanoo:

    Kysymyksessä ei todellakaan ole mikään aito ruotsinkielen tarpeellisuus maassamme (4%/93%), vaan pakkoruotsitus on puhtaasti täysin keinotekoinen ja sairaalloinen pönkitys, jolla pidetään yllä valtaa ja siten annetaan väärin perustein mandaatti ruotsinkielisille kaikkine kielellisine etuoikeuksineen ja kielikiintiöineen. Ehdottomasti virkamiesruotsin pakkovelvollisuus pois. Ehdottomasti pakkoruotsi peruskouluista yliopistoihin pois. Ruotsinkieli valinnaiskieleksi muitten kielten kanssa. Eihän Ruotsissakaan ole pakkosuomea ja siksi heillä jopa englanninkielen taito on parempi, koska resursseja ei tuhlata toiseen pieneen pakkokieleen. Pois tämä kielipoliittinen nöyryyttäminen. Kielitiede ei edes tunnista kieltä ”toinen kotimainen”. Ruotsinkieli on vieras kieli suomenkielisille. Se on saatava valinnaiskieleksi.

    • AnneP sanoo:

      Venäjän opiskelu kouluissa pitäisi olla täysin vapaaehtoista (eikä PAKOLLISEN ruotsin kielen pakollinen vaihtoehto!) itä-Suomen kunnissa. Ts. pitää olla mahdollisuus opiskella myös ruotsia samanaikaisesti, jotta saa samat kielitaidot kuin muilla Suomen alueilla. Meillä on muutenkin tasapuolinen ja samanarvoistava peruskoulutus, joka pätevöittää hakemaan työpaikkoja mistä tahansa Suomesta.

      Valitettavasti ei venäjää ehdi oppia samalla viikkotuntimäärällä yhtä paljon kuin ruotsia, tai sanotaanko yhtä VÄHÄN kuin ruotsia! Jos venäjän opintoja ei pakollisten tuntien ja koulun loputtua yhtään kertaa ja jatka niitä saavuttaakseen paremman venäjän taidon, voi se vähäkin unohtua, mitä tuli opittua. Saman määrän ehtisi oppia aikuisena myös kansalais- tai kesäyliopistoissa tiiviimmässä paketissa.

      Lisään vielä, ettei kuulosta hyvältä, jos venäjästä heti alkuun tehdään yksi PAKOLLISISTA vaihtoehdoista, ikäänkuin suomalaisten pitäisi koulussa oppia tarpeeksi venäjää voidakseen palvella Suomen venäläisiä maahanmuuttajia – vertailun vuoksi vain mainitsen tämän hiukan hätkähdyttävän rinnastuksen!

      Kyllä ne Suomessa asuvat venäläisetkin pian pystyvät palvelemaan venäläisiä turisteja ja ostosmatkalaisia. Kannatan toki venäjän, saksan, ranskan ja espanjan opiskelua, mutta venäjästä ei pidä tehdä pakollisen kielen pakollista vaihtoehtoa.

      Ruotsin kielestä saa tehdä myös vapaaehtoisen, jos sitä muutosta aletaan tehdä, mutta ei siihen muutokseen tarvita venäjän opiskelun ”keppihevosta”. Ja kielitaidot kaventuisivat, jos olisi vain yksi pakollinen vieras kieli (englanti). Valittavaksi pitäisi tarjota vähintään kolmesta kielestä yksi kieli englannin lisäksi, kuten esim. taitaa olla laita Viron kouluissa. Siellä käsitykseni mukaan on pakko opiskella englannin lisäksi joko venäjää, saksaa tai ranskaa.

      • TT sanoo:

        AnneP sanoo:
        14.1.2013 klo 2.23:
        ”Kyllä ne Suomessa asuvat venäläisetkin pian pystyvät palvelemaan venäläisiä turisteja ja ostosmatkalaisia.”

        Mutta Suomessa asuvat ruotsinkieliset eivät pysty palvelemaan omiaan, vaan siihen on valjastettava 95% suomenkielinen enemmistö?

      • Maria sanoo:

        Eihän kukaan ole vaatimassa venäjää ruotsin tilalla, vaan vaatimuksena on vapaa kielivalinta. Yksi valinaisista kielistä olisi toki ruotsi.

        Tosiasiassa koko kansa ei tarvitse montaa vierasta kieltä, kunhan pystyisimme antamaan kunnollisen englannin kielen taidon kaikille. Kouluissamme on oppilaita, joille äidinkielen oppiminen tuottaa vaikeuksia ja silloin yksi vieras kieli varmasti riittää.

      • Eero Nevalainen sanoo:

        Virolaiset ovatkin fiksuja. Eikö olekin mielenkiintoista, että heillä suomensukuisen kielen puhujina ei ole samoja ”välttämätön portti muihin kieliin”-ongelmia ruotsin suhteen kuin meillä? Hassua että he pystyvät tähän, vaikka kielipoliittisissa keskusteluissa suomenruotsalaiset usein halveksuvat virolaisia aika totaalisesti. Edustavathan he heille historiallisessa mielessä aika ikävää, ”väärää” ilmiötä skandinaavisen, ruotsinkielisen Nordenin kontekstissa.

  13. Kari S sanoo:

    Nyt tuli Maikkarille ja uutispäällikölle pisteet kotiin!

    Ihmisen on tärkeää osata yksi kieli todella kunnolla ja se on hänen oma äidinkielensä. Sen opiskelun tulee olla pakollista ja sen opiskelumahdollisuus tulisi nuorille järjestää kielestä riippumatta. Tämän jälkeen on henkilön oma asia mitä kieliä hän tämän lisäksi opiskelee. Valinnan on oltava vapaa ehdottomasti.

    Jos muita pakollisisa aineita etsitään, niin matematiikka ja englanninkieli ovat tärkeitä.

    RKP tekee itselleen hallaa tuota typerää pelleilyä jatkaessaan ja muut puolueet myös. Uskooko RKP:n porukka todella että ruotsinkielen opiskelu sammuisi kokonaan. Jos niin käy, se on sen itse aiheuttanut. Kovapäisiä suomalaiset ovat vain typeriä poliitikkoja näpäyttäessään.

    Nämä meidän kielilakimme ovat erinomainen esimerkki lainsäätäjän totaalisesta kyvyttömyydestä säätää lakeja kansalaisten parhaaksi ja myös heidän tahtonsa mukaisesti.

    Homma on ehdottomasti vietävä kansanäänestykseen ja sitten pulinat pois.

  14. Hannu Koho sanoo:

    Kiitos Ahtiainen!

    Pakkoruotsi on tärkeä rakennuselementti virallisessa kaksikielisyydessämme. Ilman sitä Suomen kaksikielisyyden onttous olisi liian ilmeistä, ja se tärkeä asia: ruotsinkieliset erityisjärjestelyt, erityisesti koulututuskiintiöt saatettaisiin vähitellen menettää.
    Nykyinen kielipolitiikka takaa yhdelle kansanosallemme muita paremman koulutuksen ja elin- sekä elämäntason.
    Siitä on pidettävä kiinni – ja tähän asti se on onnistunut isojen säätiörahojen ja helposti ostettavien poliitikkojemme ansiosta.
    Koko pakkoruotsijärjestelmä on poliittisen kulttuurimme häpeäpilkku. Eikä ihan halpa sellainen.

  15. Uti sanoo:

    Hyvin on blogissa kiteytetty tämä suomalainen byrokraattinen tapa antaa tilaisuuksien lipua ohi. Itärajan yli kulkee mahtava turistien määrä, mutta mitä tekee suomalainen byrokratia: Pakottaa itäsuomalaisia kuntia opettamaan ruotsia, mille sillä alueella ei ole juuri mitään käyttöä, kun voisi kiireen vilkkaa parantaa palveluja mm. satsaamalla täsmäkielitaitoon.

    Olen nähnyt tuossa kieliasiassa jopa kansanedustajien vertaavan ns. ”pakkoruotsia” siihen, että onhan meillä myös pakkomatematiikka, mihin pitää tässä todeta, että huh – vertaushan on aivan ällistyttävä!

    Matikan perusteethan ovat tuttuja miljardeille ihmisille maailmassa, mutta miten on meidän pienten kielialueiden kieliä osaavien ihmisten määrä? Matikan perusteet pätevät maailman jokaisessa kolkassa – kielemme eivät. Ei saisi verrata sellaisia asioita keskenään, joita ei kertakaikkiaan voi verrata!

    Itärajalla on huutava tarve venäjän kielen osaamiselle, joten ei pitäisi olla mitään epäselvää, miten asiassa tulisi menetellä, jos haluaa saada itäsuomen kipeästi kaipaamia tuloja hyvinvointia lisäämään. Nyt ei saisi nukkua!

    Kieltenopetusvaihtoehto Venäjä – Englanti olisi siellä kymmeniätuhansia kertoja hyödyllisempi kuin vaihtoehto Ruotsi – Englanti. Hopi-hopi päättäjät!

    t. Uti

  16. vientimies sanoo:

    Tähän ikään mennessä (50v) en ole tarvinnut ruotsinkieltä, muita kieliä sitäkin enemmän, saksa, ranska, espanja ja tietysti englanti.
    Suomalaisille (ja myös suomenruotsalaisille) olisi paljon parempi opetella vientikieliä (ml. venäjä) kun tätä rannikolla puhuttavaa vähemmistökieltä. Jos joku muu maa harrastaisi vastaavaa kielipolitiikkaa niin suomalaiset sanoisivat sitä vähemmistödiktatuuriksi, tietty kansanryhmä suomessa sanoo sitä demokratiaksi. Demokratiaksi sitä voi kutsua vasta kun siitä on järjestetty kansanäänestys.

  17. Ilkka Ahtiainen sanoo:

    Hei! Täällä käy nyt vilkas keskustelu, mikä on hieno asia. Kiitos kaikille jo tähän asti kommentoineille. Haluaisin vielä tähdentää yhtä asiaa: kirjoituksessani otin kantaa eräissä Itä-Suomen kunnissa järjestettävän venäjäkokeilun puolesta. En siis kirjoittanut ruotsin kielen asemasta tai niin sanotusta pakkoruotsista kaikkinensa – niin kuin jotkut näyttävät ymmärtäneen. Se on isompi kysymys, eikä siihen omasta mielestäni ole yksinkertaista vastausta.

    • Maria sanoo:

      Tuohon on aivan yksinkertainen ratkaisu:

      Suomessa järjestetään kansanäänestys ja muutetaan kielilakeja. Ruotsille annetaan vähemmistökielen asema.

      Meillä on muutettu perustuslakia jopa presidentin valtaoikeuksien osalta!

  18. Paavo Turunen sanoo:

    Ruotsalaisella MTV3:lla on herkkyyttä tässä järkyttävässä vahvassa ruotsalaisessa rasismissa – jota pakkoruotsiksikin kutsutaan, suomalaiselta YLE:ltä se puuttyy tyystin! Koko Suomen (kieli)politiikka on ääretöntä röyhkeyttä suomalaisia kohtaan.

    Pohjolan tilanne on sanalla sanoen järkeä vailla, suomalaisten kannalta. Eikä siihen totta vieköön ole mitään syytä enää alistua!

    Joko YLE on SVT?
    HS = Röyhkeää lehtimiestaidottomuutta!
    Iltalehti nyt = Pakkoruotsi aina!
    Olen allerginen Närpiön tomaateille.
    Sanonpa vielä yhden asian: Ahvenanmaa

  19. Vapaaehtoinen ruotsi NYT sanoo:

    Ilkka Ahtiainen sanoo: ”Haluaisin vielä tähdentää yhtä asiaa: kirjoituksessani otin kantaa eräissä Itä-Suomen kunnissa järjestettävän venäjäkokeilun puolesta.”

    Median ammattilaisten onkin oltava kieli keskellä suuta näistä asioista kirjoittaessa. Me ymmärrämme. Mutta pakkoruotsi on sen luokan riesa lapsillemme, ettemme me tavalliset vanhemmat voi pyöritellä loputtomasti liturgioita. On sanottava, että pakkoruotsin aika on ohi muuallakin kuin Itä-Suomessa.

    Rakennetaan reilusti suomalaista monikulttuuria, siinä voivat hyvin myös ruotsi ja saamen kielet.

  20. No et nyt olisi Ahtiainen vesittänyt hyvää alkuasi ja vetänyt länkiä korviisi. Kiitos sinulle nyt tästäkin vähästä myönteisyydestä edes Itä-Suomelle, mutta vapaan kielivalinnan ja epäoikeudenmukaisuuden ja pakkoruotsin vääryyden poiston pitää tapahtua koko maassa ja mahdollisimman pian.

    Osittainen venkurointi selvässä asiassa on vain ajanpeluuta. Jos yli 70 % suomalaisista ja jopa 40 % suomenruotsalaista, RKP:n entinen varapuheenjohtaja Nils Torvalds mukaan lukien, on sitä mieltä, että pakkoruotsi on turha, niin se on turha. Seuraava perimmäinen kysymys kuuluu silloin, kuka on vastuussa, ettei asiassa tapahdu mitään, kun asiasta vallitsee noin suuri yksimielisyys?

  21. Erkki Laitinen sanoo:

    Ruotsin kielen pakollisuutta ei voida mitenkään järkevästi perustella 2010-luvun Suomessa. Maailma on muuttunut sadassa vuodessa. RKP syyttää muita puolueita menneisyyteen haikailusta, mutta jököttää itse syvällä pimeyden poterossa.

    Ei ruotsin opiskelu ketään tuhmenna eikä se syntiä ole, mutta pakkoruotsi syö tuhottomasti yhteisiä oppitunteja. Se on ydinongelma.

    RKP:n yksi väite: ruotsi auttaa muiden kielten oppimista ja on ikkuna länsimaiseen sivistykseen. – Onpa melkoista huuhaata. Kokemuksesta sanon, että latinan kielestä on ollut valtava hyöty kieliopinnoissa ja se kieli on todella syvällinen ikkuna läntiseen sivistykseen.

    Olen jututtanut lukemattomia maailmaa reissanneita nuoria, ja hyvin harva on joutunut käyttämään ruotsia. Silloinkin on selviydytty englannilla, saksalla tai ranskalla.

    Eräs nuori kertoi hupaisan tapauksen. Ruotsalainen nuori keskusteli toisten nuorten kanssa englanniksi mutta hänen,suomalaisen kanssa, suostui puhumaan vain ruotsia.No, suomalainen vain totesi kaverille -ranskan kielellä- että yritähän kasvaa aikuiseksi.

    Ruotsinkielisten palvelut hoituvat kyllä mainiosti ilman pakkoruotsiakin.

    Ruotsin kieli siis valinnaiseksi ja virkamiesruotsin tutkinto roskakoriin. Se on todella naurettava historian jäänne.

  22. tero laine sanoo:

    Ahtiainen puhuu tarkoituksella pelkästään itä-suomesta eikä koko maasta. Samanlaista epärehellisyyttä, sekä lukijoiden ohjailua on ollut muissakin medioissa.

  23. V. Hanhisuo sanoo:

    Pakkoruotsi / kaksikielisyys pilaa omalta osaltaan viattomien lasten elämää, jotka voisivat opiskella jotain hyödyllistä kieltä, mutta joutuvat lukemaan pakkoruotsia, jotta ruotsinkieliset saavat pitää kiinni kalliista etuoikeuksistaan.

    Tähän ei ole Suomessa varaa, eikä siinä ole muutenkaan järkeä.

  24. L.O. sanoo:

    Itse en näe pointtia tässä vastakkainasettelussa. Eihän ruotsin opiskelu estä ketään oppimasta venäjää, tai päinvastoin. Venäjää, saksaa, ranskaa tai vaikkapa kiinaa voisi tarjota oppilaille esim. viidenneltä luokalta lähtien. Suurin ongelma on se, että kieltenopetus suomalaiskouluissa on taantunut ja yksipuolistunut viime vuosikymmeninä koko ajan. Kahta tai useampaa vierasta kieltä lukee yhä harvempi. Varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla ei enää edes tarjota oppilaille muita vaihtoehtoja kuin englantia.

    Mielestäni ruotsin säilyttäminen pakollisena on perusteltua ainakin lukiossa. Koska Suomi on kaksikielinen maa, toisen kotimaisen osaaminen (edes auttavasti) kuuluu jo ihan historiallisista syistä yleissivistykseen siinä missä biologian tai fysiikan perustiedot, vaikka eivät kaikki niistäkään hyödy yo-kirjoitusten jälkeen.

    • kunnioituksella sanoo:

      Ahvenanmaalla poistettiin pakkosuomi siksi, ettei siellä riittänyt opiskelijoita ranskalle, saksalle, espanjalle ja venäjälle. Nyt siellä voi valita suomen sijaan jonkin näistä kielistä, mutta tietysti suomeakin voi lukea. Ihan hieno järjestely.

      Miksi vain Suomessa pakollinen pikkukieli, jota luetaan peruskoulusta yliopistoon, ei muka olisi poissa muista kieliopinnoista ja muista opinnosita ylipäätään?

    • kunnioituksella sanoo:

      Lukiot ovat olleet muutenkin liian kielipainotteisia. Siksi oli suuri helpotus matemaattisten aineiden lukijoille, kun pakollinen yo-ruotsi poistui. Edelleenkin pakollisen ruotsin poistuminen lukiosta on ajankohtaista.

      Ylioppilaskirjoituksiin ja korkeakouluihin sekä yliopistoihin tullaan yhä enemmän myös ammatillista reittiä. On selvää, ettei jatko-opinnoissa voida jatkossa enää vaatia pakollista ruotsia. Nyt pakollisesta ruotsista ovat jo vapautettuja ulkomailla opiskelleet. Tämän vapautuksen laajentaminen ei ole mikään ongelma. Päinvastoin, virkaruotsista niille harvoille, jotka sitä tarvitsevat, voidaan tehdä oma pakettinsa, joka voitaisi aloittaa miltä tasolta tahansa.

    • Maria sanoo:

      Suomi ei ole kaksikielinen maa muuten kuin lain perusteella, joka säädettiin n. 100 vuotta sitten suomenruotsalaisten vaatimuksesta. Suomi on jo monikielinen maa ja ruotsi on vain yksi vieraista kielistä. Kaikki muutkin viimeisen kappaleen väitteet ovat asiattomia.
      Pakkoruotsi ja virkaruotsi on poistettava ja Suomi on muutettava yksikieliseksi. Näin teki myös Ruotsi, koska sillä ei ollut varaa muihin vaihtoehtoihin.

    • Hannu Koho sanoo:

      ” Venäjää, saksaa, ranskaa tai vaikkapa kiinaa voisi tarjota oppilaille esim. viidenneltä luokalta lähtien..”

      On helppo tarjota toiselle lisää työtä, eri asia on jaksetaanko se ottaa vastaan.

      Kukaan ei tiedä, kuinka monta lisävalinnaisaineisiin perustuvaa kieliohjelmaa maassamme on käynnistetty – laihoin tuloksin. Tosiasiana pysyy, että eurooppalainen keskivertonuori jaksaa innostua ensintään kahdesta vieraasta kielestä. Ja sehän on myös EU:n tavoitemäärä!

      Syy siihen, että nuorisomme opiskelee vähemmän Euroopan suuria kieliä kuin muut pohjoismaalaiset on Pakkoruotsi.

      Ceterum censeo pakkoruotsi delendum est!

  25. Sivistynyt kansalainen sanoo:

    Koko pakkoruotsi on Suomessa kuin huono vitsi. Kaikkien tulisi periaatteessa osata ruotsia, mutta käytännössä kukaan ei puhu sitä sujuvasti. Olen kirjoittanut ylioppilaskirjoituksissa ruotsista L:n ja suorittanut yliopiston pakollisen virkamiesruotsin kiitettävällä arvosanalla. Silti en katso osaavani puhua ruotsia juuri lainkaan ja miksi minun sitä tulisi edes osata. Täällä Itä-Suomessa en tule sitä koskaan tarvitsemaan.

  26. seija sanoo:

    Se, mitä Suomenmaa tarvitsee, on lisää Venäjän kielisiä ihmisiä.
    Se ruotsi, mitä minäkin 10 vuotta luin ei johdä mihinkään. Luin ruotsia 7 vuotta lukion käyneenä ja jatko-opinnoissa vielä 3 vuotta.

    Miksi? Senkin ajan olisin voinut käyttää hyväkseni vaikkapa Venäjän kielen alkeisiin.

  27. Vesa Kaitera sanoo:

    Se, että Itä-Suomen peruskouluissa saataisiin valita ruotsin asemasta venäjä, olisi kiistatta suuri edistysaskel. Luonnollisesti tulee pyrkiä ruotsin muuttamiseksi vaihtoehtoiseksi kieleksi koko maan suomenkielisissä peruskouluissa, purkaa pakollinen ruotsinkoe korkeakoulututkinnoista sekä lakkauttaa niin sanottu virkamiesruotsin vaatimus (korkeimmilta virkamiehiltä varmaan jatkossakin edellytetään ruotsin taitoa). Sen jälkeen suomalaisessa kielipolitiikassa rupeaisi olemaan jotain järkeäkin. Mutta voi olla, ettei koko ohjelmaa saada heti toteutettua. Siinä tapauksessa venäjän nostaminen ruotsin kanssa vaihtoehtoiseksi kieleksi olisi ensimmäinen askel. Eikä kieliuudistus suinkaan siihen jäisi.

  28. Eero Nevalainen sanoo:

    Ilkka Ahtiainen, ymmärtänet kyllä ihan hyvin että tuohon vastataan RKP:n taholta välittömästi, että ”koska koko Suomessa on kuitenkin pakko osata ruotsia koska meillä on nämä kaikki pakolliset vaatimukset joille ei ole vaihtoehtoa”, niin Itä-Suomessa pitää olla ”oikeus” lukea ruotsia, ettei synny ”epätasa-arvoa”.

    Kieroutuneeltahan tuo kuulostaa, mutta valitettavasti he tosiaan ovat onnistuneet paaluttamaan tiettyjä rakenteita sen verran syvälle, että niihin pitää puuttua samalla.

  29. tuure sanoo:

    Maria: Tuskin ruotsalaisten parempi englannin kielen taito johtuu siitä ettei heidän tarvitse koulussa opiskella suomea. Luultavasti kyse on siitä, että ruotsi on kielenä lähempänä länsimaisia kieliä, mikä tekee englannin opiskelun paljon helpommaksi. Tätä on tässä keskustelussa hyvä muistaa, ruotsin opiskelu tukee muidenkin länsimaalaisten kielten opiskelua (saksa, englanti, ranska), kun taas venäjästä ja suomesta ei ole minkäänlaista tällaista hyötyä. Jos venäläiset haluavat täällä vierailla, opiskelkoot englantia tai suomea, että pärjäävät, miksi meidä pitää yhtäkkiä kouluttaa kokonainen sukupolvi heitä palvalemaan?
    Venäläisiä vierailee paljon USAssakin, mutta ei sielläkään ole kouluissa pakkovenäjää.

    • Eero Nevalainen sanoo:

      Tuure, käytät tuota perinteistä ”porttiteoria-argumenttia”. Itse asiassa suomalaisten englannin tulokset ovat kansainvälisesti vertaillen erinomaisia ja hyvinkin vertailukelpoisia esimerkiksi ruotsalaisten vastaaviin. Mitään järkeä ei ole lähteä opettelemaan englantia ruotsin kautta, kun suomenruotsalaiset ovat hädissään jo vaatimassa sitä, että meidän englanninopetustamme pitää vähentää, jotta pärjäisimme sillä kielellä niin huonosti kuin heidän mielestään ”ugrin” kuuluu…

      On myös ihan älytön ajatus, että meidät täytyisi toisaalta kouluttaa aina sukupolvesta toiseen ensisijaisesti puhumaan ruotsia, kun muitakin kieliä olisi olemassa ja niille tarvetta. Mistä ihmeestä onnistuit repimään tuon ”kouluttaa kokonainen sukupolvi palvelemaan venäläisiä”? Siis eikö meillä sinun mielestäsi saa olla mitään vaihtoehtoja?

  30. Esko Mäkelä sanoo:

    Ilkka Ahtiainen sanoo: ”Haluaisin vielä tähdentää yhtä asiaa: kirjoituksessani otin kantaa eräissä Itä-Suomen kunnissa järjestettävän venäjäkokeilun puolesta.”

    Nopeus on valttia. Lukiessani Ahtiaisen kirjoituksen klo 19 löin vaimoni kanssa vetoa, että maanataiaamuna tulee korjaus (=täsmennys) kirjoitukseen, kuten tuli uuden opetusministerinkin kannanottoon koskien yliopistojen kielikiintiöitä ja sitä pääsykokeiden etuilujärjestelmää, joka ruotsinkielisillä on ollut Suomen koulutusjärjestelmässä noin 800 vuotta.

    Mutta nyt MTV yllättikin nopeudellaan – ei ole MTV turhaan mainoksissaan kehunut suomalaisia ”nopeaksi kansaksi”.

  31. Keijo sanoo:

    Asia olisi helposti ratkaistavissa, jos lasten vanhemmat yksinkerteisesti kieltäisivät lapsiaan menemästä pakkoruotsin tunneille. Siten muutos tulisi olemaan hyvinkin nopea ja hienosti vielä suoraan kansalta, joka näin ollen osoittaisi oman tahtonsa asiassa.

    Itse aikoinani sain porttikiellon ruotsin tunneille opettajaltani, koska häiriköin vain tunteja sekä kyseenalaistin pakkoruotsin olemassaolon. Lopulta sovimme, että saan vitosen todistukseen jos en enää tule hänen tunneillensa.

  32. Sirpa sanoo:

    TÄSSÄ ON KYSYMYS PALJO VAKAVAMMASTA ASIASTA KU SIITÄ ETTÄ SAAKO ITÄRAJALLA OPISK.VENÄJÄÄ. Suomenruotsalaiset ovat saaneet niin vankan sijan yhteiskunnassamme tuolla kielipoliitiikalla,että he istuvat jokasel tärkeel pallilla vedoten kaksikielisyyteen.Ja näin he ovat muodostaneet valtion valtion sisälle.Heillä on mahd.joka yliopistoihin paljon pienemmillä keskiarvoilla kuin Suomenkieliset,koska kaikki hakeneet otetaa,koska heitä on pros.niin vähän,kun taas Suomenkiel.on tunkua joka yliopistoon.Kattokaa ny eduskuntaakin,puolustusministeri,opetusministeri,elinkeinoministeri,suomenruotsalaisia kaikki!!ja kuinka tärkeistä asoista päättäviä ministereitä.Erikois asemataan käsin he istuvat aina hallitukses ja näin myös pääsevät vaikuttamaan ja pönkittämään asemiaan yhteiskunnassamme.Meillä täällä rannikolla on paljon kyliä jossa ei puhuta lainkaa Suomee eikä osata Suomee.Mitään palveluita ET SAA SUOMENKIELELLÄ.TÄÄ ON TOTUUS.SILTI HE VAATIVAT NIITÄ RUOTSINKIELELLÄ.Tosin mun mies ja hänen suku on asunut ja asuu Ruotsis,mut he ei ymmärrä tätä suomen ruotsii mitä täällä puhutaan.Siis KYLLÄ TÄSSÄ ON KYSE VAIN JA AINOSTAAN VALLASTA JOTA HE TÄHÄN KAKSI KIELISYYTEEN VEDOTEN VUOSI SADAT OVAT SAANEET PITÄÄ MAASSAMME.JA VAPAAEHTOISESTI HE TÄSTÄ SUURESTA VALLASTAAN EIVÄT LUOVU.TÄÄ ON TOTUUS.

  33. Antti sanoo:

    Tässä pakkoruåtsitaistelussa on vielä monta erää voitettavana, vaikka kansan mielipide olisi 100-0 pakkoruotsia vastaan. Mm. nykyinen pääministeri ja muutamat muut rahalla ostetut ruotsinkielen aisankannattajat (Sasi, Urpilainen…) pitää jyrätä.

  34. touko-eno sanoo:

    Suomen kielipolitiikan kehittäminen pysähtyi 2.maailmansotaan, kylmänsodan aikana saatiin ensin yleinen pakkoruotsi ja sitten 70-luvun lopulla virkamiesruotsi. Lipponen viimeisteli vielä uusia kielilakeja, mitaliki irtosi RKP:ltä.

    Toki jo 20-luvulla perustuslakiin oli runnottu väkisin kaksi kansalliskieltä, ilmassa leijui uhka sodasta Ruotsin kanssa eikä Ahvenanmaa ollut mitenkään ainoa alue, joka pyrki irti fenno-ugrilaisesta Suomesta.

  35. Spinnu sanoo:

    Miksi tässä keskustelussa otetaan aina esille ainoana vaihtoehtona että voisivatkohan itäsuomalaiset opeiskella ruotsin sijaan venäjää. Onhan noita muitakin kielikysymyksiä olemassa, esim. miksei länsisuomalaiset saisi opiskella rutosin sijasta saksaa? Ruotsinkielisten palvelut pystytään turvaamaan, vaikka kaikki eivät sitä ruotsia osaisikaan. Jopa virkamiesruotsin pätevyysvaatimuksesta voitaisiin jo luopua.

    Vaikka Suomi onkin virallisesti kaksikielinen maa, sen ei pitäisi tarkoittaa sitä että kaikkien pitäisi osata molemmat kielet. Sveitsissä on neljä virallista kieltä, mutta ei minkäänlaisia kielipakkoja.

    • Maria sanoo:

      Lämpimät kiitokset MTV3:lle ja toimittaja Ilkka Ahtiaiselle siitä, että julkaisitte ks. tutkimuksen ja annatte suomalaisten keskustella kielikysymyksestä.

      Tällaista informaatiota ja avoimmuutta ei ole tapahtunut Ylen kanavilla saati lehdistössä. Niissä vaietaan kuin eivät olisi asiasta kuulleetkaan.

      Keskusteluissa usein suomenkielisten mielipiteet ”modifiodaan” eli suomeksi sensuroidaan. Hämmästyttävää tämä SUOMALAINEN DEMOKRATIA !

  36. Lasse sanoo:

    Ruotsalaisten parempi englannin kielen taito on myytti joka toistuu tässä surkuhupaisassa debatissa usein; teen kauppaa länsinaapurimme kanssa ja kieliongelmat ovat arkipäivää – minun laudatur-ruotsini ei riitä ymmärtämään paikallisia murteita ja paikallisten – vientiyritysten!- englannin kielen taito ei riitä edes kaupankäynnin minimiin.

    Joten tässäpä dilemma: jos osaisin venäjää, tekisin muhkean tilin valmiilla asiakaskunnalla (nyt joudun maksamaan muille), ja kotimaisen mittapuun mukaan loistava ruotsin kielen taitoni on hädin tuskin auttava kirjoitetun sanan ulkopuolella.

    Joku vääräleuka täällä höpisi jostain kielikursseista; kun pyörittää kasvuyritystä, ei kielikursseihin ole juuri aikaa eikä niiden teho ainakaan julkisella puolella vakuuttanut.

  37. Erkki Laitinen sanoo:

    Minkäänlaista edistystä kielipolitiikassa ei tapahdu niin kauan kuin RKP itseoikeutetusti pääsee hallitukseen. Nykyisessä hallituksessakin peräti kaksi salkkua. Muutos alkaa vasta sitten, kun saadaan perussuomalainen pääministeri, joka uskaltaa muodostaa hallituksen ilman RKP:tä. Kyllä silloin syntyy melkoinen parku, miten vähemmistöä Suomessa sorretaan ja avuksi huudetaan taatusti EU:n ihmisoikeustuomioistuinta.

  38. Ilmari Lahti sanoo:

    Nykyinen kielilaki perustuu vanhaan väittämään, että suomalainen ei voi olla sivistynyt, jos hänelle ei opeteta ruotsinkieltä vaikka väkisin. Ainoastaan ruotsinkieli tekee suomalaisesta sivistyneen. Ei auta vaikka osaisit kymmentä muuta kieltä, muttä jos kielivalikoimaan ei kuulu ruotsinkieli, olet sivistymätön. Tämän on selvästi tuotu esille vallanpitäjien taholta mm Katainen suuressa vaalikeskustelussa.Pakkoruotsia perustellan sillä että sitä kautta oppii helposti muita kieliä. Vain ruotsinkielellä on tämä ominaisuus.Missään tapauksessa suomenkielistä ei pidä päästää siihen, että voisi jättää ruotsin pois ja keskittyä tärkeisiin kieliin.
    Suomenkielisillä on väittämän mukaan velvollisuus opiskella ruotsia, koska ruotsinkielilisilläkin on pakkosuomi. Ennen sanottiin että yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää. Nyt pitäisi sanoa että yksi ruotsinkielinen vastaa painoarvoltaan kuuttatoista suomenkielistä, vai mikä se suhdeluku on.
    Muistan,kun Joensuussa annettiin yleinen varoitus siellä teollisuuslaitoksella sattuneen tulipalon johdosta. Tästä tuli huomautus valtakunnan oikeusviranomaiselta, kun varoitusta ei annettu myös ruotsiksi. En tiedä, annettiinko varoitus myös venäjäksi, mutta kumpiakohan siellä päin on enemmän, venäjän vai ruotsinkielisiä?. Tämä on selvä viesti, että tarkoitus ei ole mahdollisimman monen ihmishengen pelastaminen kielestä riippumatta vaan se, että yksikään ruotsinkielinen ei menehtyisi. Muun kielisillä ei ole niin väliä.Kukaan ei voi muuta väittää.Luin myös uutisen, että venäjän vastaisen rajan tulliviranomaisilta vaaditaan kyllä ruotsinkielentaito, mutta ei venäjän.
    Yksi väittämä on että ruotsinkielisten kielelliset oikaudet eivät toteudu, jos kaikille ei opeteta ruotsinkieltä. Näillä piireillä ei ole mitään sanomista, jos myös venäjäkieliset esittävät saman vaatimuksen. Onhan vähemmistövaltuutettukin sillä kannalla, että maahanmuuttajien täytyy saada varsin lyhyessä ajassa samat oikeudet kuin kantavaväestönkin. Siis myös kielelliset oikeudet. Tarkoittaa kaikille pakkovenäjää ja Suomen tekemistä kolmikieliseksi. Mikäpäs siinä, jos kaksikielisyys on rikkaus niin kolmikielisyydessä rikkaus sen kuin lisääntyy, ja sitäpitsi. eihän se ole muilta kieliltä pois, eihän ? Tätä en minä hyväksy.
    Siitä suuret kiitokset maikkarille ,että se avasi keskustelun tästä asiasta. Yle on käsittääkseni täydellisesti vaiennut tästä erittäin suuresta kysymyksesta. Ylen kanavilla samaan aikaan puhutaan helle tärkeiksi katsomistaan asioista kuten kaljamäyräkoirien hinnanmuodostuksesta.
    Päin vastoin, Ylellä alkoi pyöriä sarja jossa taas kerran todistellaan, että Suomi eläisi lähes kivikaudessa ilman ruotsia ja ruotsinkieltä. Kaikki sivistys on sieltä tullut. Nämä piirit Suomessa ,kuten myös ruotsalaiset ilmeisesti ajattelevat, että koska koko maailman sivistys on syntynyt Ruotsissa, ei heidän tarvitse kiitollisuudenvelassa pakolla opetella kenenkään kieltä,vaan tarpeen mukaan. Suomessa KIELTOLAKI kieltää sen.
    Jos historiaan mennään, niin eiköhän Suomi kehittynyt enemmän niinä kahtena satana vuotena kun se oli Venäjän vallan alaisuudessa, kuin seitsemässä sadassa vuodessa ruotsin vallan aikaan. Mutta oli selvää että Suomen tuli päästä eroon Venäjästä ja sitä myöten pakkovenäjästä. Ei silloinkaan puhuttu, että pakkovenäjä on kielellinen rikkaus.
    Suomen sivistyneistö oli joskus ruotsinkielistä, vain koska suomenkielinen korkeampi opetus oli kolonialistisen menneisyyden johdosta kielletty. Uskonnon ansiona on pidettävä että sentään jumalanpalvelukset saatiin pitää suomenkielellä ja sitä kautta tuli apc- kirja suomenkielellä. Mutta siihen tuli määräys keskieuroopasta, joissa sekä katolisen että luterilaisen kirkon johto oli

  39. Bob Rikoff sanoo:

    Hyvä uutispäällikkö Ahtiainen, sinä ilmeisesti luet näitä kommentteja, kun kerran hämmästyit siitä, että osio täyttyi ruotsinvastaisista kirjoituksista. Vaikka kiitänkin sinun tarkentavaa välikommenttiasi, niin haluan huomauttaa, että blogitekstisi alusti tilan ruotsinvastaisuudelle.
    Toivoisin toimittajalta tarkempaa kielenkäyttä sekä kokonaisvaltaisempaa ja kriittisempää katsetta yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Olet esimerkiksi täysin sisäistänyt sen ajatusmaailman, että ruotsi ja venäjä ovat toisensa poissulkevia kieliopintoja. Tuossa, jos missä, on kyse järjettömästä kielipoliittisesta vastakkainasettelusta. Kieltenopetuksen A- ja B- jaottelu tarkoittaa vain opetusmäärää, jossa A-kieli on pidempi ja B-kieli on lyhyempi. Kuvauksesi ”niin sanotusta b-kielestä” on siis väärä.
    Ingressissä on toinenkin virhe, jonka olet omaksunut ruotsinvastaisesta retorikasta: ruotsia ei opeteta ”toisena vieraana kielenä”, kuten sen ilmaisit, vaan toisena kotimaisena kielenä. Tämä kansalliskielten käsitteen hämärtäminen onkin ollut ruotsinvastaisten suuri saavutus. Heidän koko kampanjansa perustuukin juuri tähän kansalliskielen konseptin hämärtämiseen, jossa ruotsi ja ruotsinkieliset esitetään epäsuomalaisina, vieraina ja vihamielisinä Toisina. Lue vaikka muiden kirjoittajien kommentteja uudestaan, niin näet mitä tarkoitan. Esimerkiksi Vapaa Kielivalinta ry:n perustajajäsen Hannu Koho onkin jo laittanut tänne kirjoituksen, joka on täynnä vainoharhaista vihaa. Myös kyseisen viharyhmän muutkin aktiivit ansioituvat ennakkoluuloisilla viesteillään.
    Astut itsekin ruotsinvastaisuudeeen ansaan, kysymykselläsi ”Yksi kymmenen kansanedustajan hallituspuolueko estää terveen järjen käytön?” Tuolla kysymyksellä ruokit ruotsinvastaisten vihan liekkejä. Retorinen kysymyksesi sisältää oletukset että yksi puolue on yksin, pienutensa takia jollain epädemokraattisella tavalla, vastuussa nykytilanteesta, ja että nykytilanne on terveen järjen vastainen. Odottaisin sinun toimittajana välttelevän vihjailua ja nostavan korviasi aina kun joku käyttää termejä ”terve järki” tai ”maalaisjärki”. Nyt käytit itse tuollaista harhaanjohtavaa, ladattua käsitettä ja vihjailua. Toivottavasti kyse on vain dediksen aiheuttamasta aivopierusta. Samaa toivon myös tästä osiosta ”Me itkemme teollisuuden kilpailukyvyttömyyttä ja matalapalkka-alojen työttömyyttä, mutta meillä on näköjään varaa harjoittaa kielipolitiikkaa, joka estää uuden hyvinvoinnin syntymisen”, jossa heikosti yhdistät monta toisinsa liittymätöntä talousjargonin konstruktiota perustelemattomissa olevaan oletukseen Suomen kielipolitiikkan suhteesta määrittelemättä jättämääsi käsitykseen hyvinvoinnista. Ja siitä, että viimeisessä kappaleessa asetat Suomen kaksikielisyyden ja Suomen kansantalouden toisiaan vastaan, ilman minkäänlaisia perusteluja. Huh-huh, kun niitä aivopieruja tulee. Mutta kiitos kuitenkin siitä, että sanot ettet ole ruotsinvastainen, ennen kuin toistat ennakkoluuloista propagandaa.
    Toivon, että ymmärtäisit, että ”fiksu idea Itä-Suomen venäjäkokeilusta” on puhdasta, vastakkainasetteluun pohjautuvaa kielipolitikointia. Eikä edes mitenkään kauhean fiksua kielipolitikointia, jossa helpon kansalliskielen lyhyt oppimäärä halutaan vaihtaa erittäin vaikean vieraan kielen lyhyeksi oppimääräksi.
    Tässähän asiassa ei tulisi olla kyse kielipolitiikasta, vaan opetuspolitiikasta. Hallitus on jo päättänyt tukea kieltenopetusta niin, että yhä useampi valitsisi lisää kieliä koulussa, ja jotta koulut voisivat tarjota muitakin vieraita kieliä englannin lisäksi. Se on huomattavasti fiksumpaa opetuspolitiikkaa, joka oikeasti kasvattaa kielitaitoa palvellen samaan aikaans sekä yhteiskunnan että liike-elämän oletettuja tulevaisuuden tarpeita.

    • kunnioituksella sanoo:

      Bobrikoff, et voi väittää, että kritiikki pakollista ruotsia kohtaan on aina ruotsivihaa, koska mielestäsi kansalliskielenä ruotsin on oltava pakollinen ja sen pakollisuutta ei saa missään tilanteessa kyseenalaistaa.

      Ruotsi oli kansalliskieli jo itsenäisyyden alusta alkaen, kun ruotsia opiskeli ja osasi vain noin 5% suomenkielisistä. Pakollinen ruotsi kaikille tuli vasta 1968 ja pakollinen virkaruotsi kaikille korkeakoulussa opiskeleville vasta 1978 (tai oikeastaan lähes kymmenen vuotta myöhemmin, kun tutkinnonuudistuksen siirtymäkausi päättyi).

      Mikset kuuntelisi tämän päivän tarpeita, tämän päivän koulutettuja vanhempia ja heidän lapsiaan ja olisi mukana tekemässä kaikille mielekästä ja oikeudenmukaista kielipalettia?

      • Bob Rikoff sanoo:

        Luetun ymmärtämisessä näyttää olevan puutteita, kunnioituksella, kun yrität kieltää minua esittämästä väitöstä, jota en ole esittänyt. Vai olenko kirjoittanut johonkin, että kritiikki molempien kansalliskielten pakollista opetusta kohtaan on AINA ruotsivihaa? Edustaako tuollainen mielipiteenvapaudenrajoittamisen yritys (vaikkakin itse keksimäsi olkinukkemielipiteen rajoittaminen) mielestäsi hyvää keskustelukulttuuria?
        On muuten mielenkiintoista miten sinä tulkitset ja vähättelet ruotsinkielisten ja ruotsia osaaven määrää itsenäisyyden alkuajoissa. Voisitko kertoa mistä löytyy sellaisen tilasto, joka sanoo Suomessa olleen 5 prosenttia ruotsinkielisiä sata vuotta sitten? Tai sellainen tilasto, joka osoittaa, kuinka suuri osa kansasta osasi jotain kieltä sata vuotta sitten. Jos vielä jaksaisit selittää miten tuo liittyy mihinkään, niin olisi oikein kiva. Jos tuosta vuosilukujen luettelosta voi päätellä yhtään mitään, niin siitä voi päätellä ainakin sen, että ruotsi ei ole ainakaan menneisyydessä estänyt uuden hyvinvoinnin syntymistä, kuten Ahtilainen vihjasi. Miksi se tekisi niin tulevaisuudessa? Miksi muuten vain ruotsi estäisi hyvinvoinnin syntymistä mielikuvitustulavaisuudessa? Tällainen turha ajatusleikki riippuu tottakai täysin hyvinvoinnin määritelmästä. Niin kauan kuin kansallisen hyvinvoinnin ainoa määritelmä ei ole se, että kansalaisen ei tarvitse oppia molempia kansalliskieliä, niin molempien kansalliskielten oppiminen ei taida voida vaikuta hyvinvointiin juuri millään negatiivisella tavalla.
        Mikset sinä itse kuuntelisi tämän päivän tarpeita, tämän päivän koulutettuja vanhempia ja heidän lapsiaan ja olisi mukana tekemässä kaikille mielekästä ja oikeudenmukaista kielipalettia ilman ruotsivihaa ja valehtelua?

        • kunnioituksella sanoo:

          ”olenko kirjoittanut johonkin, että kritiikki molempien kansalliskielten pakollista opetusta kohtaan on AINA ruotsivihaa?”

          Kirjoitat ikään kuin olisi. Haluat määritellä ruotsin kansalliskielenä siten, ettei siihen voi lainkaan käyttää samoja kielen tarpeellisuuden ja kiinnostavuuden kriteerejä kuin muihin kieliin. Silloin lapsen pitäisi saada fyysisiä allergiaoireita ruotsista, voidakseen perustella, ettei lue ruotsia, kaikki muu on ruotsin erityislaatuisen aseman kieltämistä mikä taas on ruotsivihaa.

          ”vähättelet ruotsinkielisten ja ruotsia saaven määrää itsenäisyyden alkuajoissa”

          Ruotsia opiskeltiin lähinnä lukioissa ja siellä suomenkielisten määrä oli todella alhainen. Puhuin siis suomenkielisten kielitaidosta, en ruotsinkielisistä, joita maassa oli kymmenisen prosenttia.

          ”ruotsi ei ole ainakaan menneisyydessä estänyt uuden hyvinvoinnin syntymistä, kuten Ahtilainen vihjasi”

          Pakollinen ruotsi verottaa muiden kieltenosaamista ja myös muuta osaamista kuten tekisi myös pakkosaksa, pakkoeesti tai pakkovenäjä – toki pakkosaksasta ja pakkovenäjästä voisi olla monelle myös enemmän hyötyä kuin pakkoruotsista, mutta juuri sen yksilöllisen hyödyn ja motivaation turvaamiseksi vapaampi kielivalinta olisikin paras ratkaisu.

          • Bob Rikoff sanoo:

            Mielenkiintoista, että uutispäällikkö Ahtiainen ilmoittaa, ettei enää julkaise kommentteja, mutta julkaise kuitenkin kommentteja. Ilmeisesti valikoiden, sillä yksi aikaisempi kirjoitukseni jäi julkaisematta. Ehkä kirjoitukseni ei ollut tarpeeksi ruotsinvastainen. Hundkarusellen!
            Pelle älskar Ville!
            Suomalaisia sorretaan!
            Katsotaan meneekö tämä nyt läpi.

            Kunnioituksella: ”Ikään kuin” on tulkinta. En voi olla vastuussa sinun tekemistä tulkinnoista, kunnioituksella. Olisi myös oikein kivaa jos antaisit minun itse päättää mitä itse haluan määritellä, ja mikä se määritelmä voisi olla. Tuollainen perustelematon sanojen suuhun laittaminen, sanomalla, että toinen kirjoittaa ”ikään kuin” ei ole kovinkaan rakentavaa. Perustele edes miksi sinun mielestäsi joku kirjoittaa ”ikään kuin”.
            Vaikka molempien kotimaisten kielten opetus saattaisikin jonkin tulkinnan mukaan verottaa kieltenosaamista, mitä en todellakaan myönnä, niin siitä ei voi vielä päätellä, että ruotsi estäisi uuden hyvinvoinnin syntymistä. Miten tuollainen yhteys voitaisiin todistaa?
            Yritä pysyä asiallisena. Eiköhän Eero Neavalainen ole tarpeeksi epäasiallinen aivan kaikkien puolesta.

            Sääli, että uutispäälikkö Ahtiainen ei ole viitsinyt kommentoida kirjoitustaan. Blogin ideanahan on juuri se, että kirjoittaja itse osallistuu aloittamaansa keskusteluun.

  40. Riikka Dillström sanoo:

    On hassua ja surullistakin, kun tämä keskustelu johtaa aina ruotsin ja venäjän vastakkainasetteluun ja keskusteluun pakkoruotsista vs. pakkovenäjä. Kysehän ei ole siitä, että ruotsin kielen opiskelu ja mahdollisuudet siihen haluttaisiin lopettaa. Kyse ei ole myöskään pakkovenäjän lanseeraamisesta. Eivät kaikki oppilaat sitä venäjää kuitenkaan valitsisi, vaan aina tulee olemaan niitä, jotka mielellään opiskelevat ruotsia. Ja hyvä niin! Molempia kieliä tarvitaan! Kas, kun oppimistuloksetkin saattaisivat olla paremmat sekä venäjän että ruotsin opiskelussa, kun kieli olisi ikään kuin itse valittu. Mutta kun koulua käydään (työ)elämää varten, niinpä koulutuksen tulisi vastata työelämän tarpeita!

  41. Ekiky sanoo:

    Valinnanvapautta on lisättävä ruotsinkielen kustannuksella. Ei ole järkevää betonoida kielitaitokymystä siten, että emme voi kehittyä esim. enemmän venäjänkielentaitoisiksi. Reliikeistä on vaan syytä luopua.

  42. Jaa-a sanoo:

    Itse asun Imatralla ja voin todeta, että viimeiseen kymmeneen vuoteen en ole täällä sanaakaan ruotsia kuullut. Silloinkin eksyneeltä turistilta ja kieli vaihtui molemmilta hyvin äkkiä englanniksi oman puutteellisen ruotsintaitoni johdosta. Paljonpa oli hyötyä pakkoruotsin opiskelusta. Kieli, jota ei tarvitse unohtuu nopeasti.

    Venäjä sen sijaan on arkikieli. Veikkaan, että monelle on hyvin vaikea hahmottaa, että venäjää kuulee täällä oikeasti päivittäin. Viimeistään silloin, kun menee johonkin markettiin.

    Henkilökohtaisesti olisin myös aikoinani mieluummin opiskellut venäjää, jolle siis täällä olisi hyvinkin paljon käyttöä. Kaikki Venäläiset eivät kuitenkaan osaa englantia ja usein vielä vähemmän suomea.

    Samalla tavalla en olisi tuputtamassa venäjää länsirannikolle, koska sille ei välttämättä ole paljonkaan käyttöä siellä. Tuntuu tosin, että siellä ei saa välttämättä palvelua edes suomeksi, vaikka kuinka kaksikielisiä ollaankin. Samalla tavalla kuin ruotsinkielinen ei välttämättä saa palvelua täällä ruotsiksi. Joten en ole edes varma miksi puhutaan kaksikielisyydestä, kun ei se kuitenkaan käytännössä toteudu.

  43. christian andersson sanoo:

    On hämmästyttävää, kuinka paljon tästä venäjän opetuksesta jaksetaan voukata. Se on oikein uusinta uutta kuivaa ruutia taistelussa ”pakkoruostia” vastaan. Maikkarin uutispäällikkö ja hänen teettämänsä ”kyselytutkimus” ovat samaa osastoa. Tarkoitushakuista propagandaa ja kaukana journalismista.

    Yhtä hämmästyttävää on, kuinka huonosti suomen kansa on ruotsia oppinut, vaikka sitä on ollut tarjolla iät ja ajat. En usko tippaakaan, että oppimattomuus johtuisi pakosta. Syitä kannattaa hakea peilistä.

    Jos joku torvelu vielä kuvittelee, että itä-suomen talous pelastuu sillä, että suomalaisnuoret heittävät ruotsinkirjat mäkeen ja ottavat kyrillisen alfabetin haltuunsa alusta loppuun niin sallikaa mun nauraa.

    Sanokaa nyt arvon uutispäälliköt ja muut heimojohtajat rehellisesti: inhoamme ruotsia ja olemme kateellisia suomenruotsalaisille tietämättämme oikeasti että miksi.

    • Vapaaehtoinen ruotsi NYT sanoo:

      ”Sanokaa nyt arvon uutispäälliköt ja muut heimojohtajat rehellisesti: inhoamme ruotsia ja olemme kateellisia suomenruotsalaisille tietämättämme oikeasti että miksi.”

      Ei voi olla totta!

      Jos akateeminen ihminen kertoo, ettei hän eivätkä hänen läheisensä ole tehneet pakollisella ruotsilla mitään, kyse ei ole ruotsivihasta eikä kateudesta vaan oman kokemuksen kertomisesta. Tähän täytyy olla lupa.

      Ei tällaista kahden pikkukielen loukkoa ole rakennettu millekään muulle kansakunnalle kuin meille. Miksi juuri suomalaiset olisivat niin tyhmiä ja kateellisia, etteivät ymmärtäisi pakkoruotsin etuja, jos niitä kerran on? Jos tuo ei ole halveksuntaa ja vähättelyä niin mikä sitten?

    • Eero Nevalainen sanoo:

      ”Sanokaa nyt arvon uutispäälliköt ja muut heimojohtajat rehellisesti: inhoamme ruotsia ja olemme kateellisia suomenruotsalaisille tietämättämme oikeasti että miksi.”

      No lähinnä kyllä minä haluaisin jo vain jättää nämä huomion- ja kateudenkipeät suomenruotsalaiset omaan arvoonsa ja elää rauhassa omaa elämääni, mikä on yleisesti ottaen ihan miellyttävä ja johon ruotsi ei kuulu oikeastaan mitenkään. Jos suruilla menee hyvin, kivat heille, kunhan siinä ei ole kyse yhteiskunnallisesta rakenteesta jolla asiantilaa suorastaan ylläpidetään, jotta en elämälläni uhkaa heidän ns. statustansa.

  44. Ilkka Ahtiainen sanoo:

    Hei,

    keskustelua on käyty blogikirjoitukseni pohjalta
    suunnilleen vuorokauden ajan, ja kaikkiaan puheenvuoroja on käytetty yli 60. Luulen, että nyt on sopiva hetki päättää keskustelu tästä aiheesta tällä palstalla. En siis enää julkaise uusia kommentteja.
    Kiitän kaikkia osallistujia.
    Palataan asiaan jonkin toisen uutisaiheen ympärillä.

    Terv. Ilkka Ahtiainen

  45. Ilkka Ahtiainen sanoo:

    Hei,

    keskustelua on käyty blogikirjoitukseni pohjalta
    suunnilleen vuorokauden ajan, ja kaikkiaan puheenvuoroja on käytetty yli 60. Luulen, että nyt on sopiva hetki päättää keskustelu tästä aiheesta tällä palstalla. En siis enää julkaise uusia kommentteja.
    Kiitän kaikkia osallistujia.
    Palataan asiaan jonkin toisen uutisaiheen ympärillä.

    Terv. Ilkka Ahtiainen

    • Maria sanoo:

      Vastaus Ilkka Ahtiaiselle! Tukittiinko meiltä tämäkin kanava? Miten laulussa lauletaankaan: ”Näin meille aina käy, kun haaveillaan”? Suomenkielisen haave: Vapaa kielivalinta, virkamiesruotsin poistaminen ja yksikielinen Suomi. Meitä suomenkielisiä on 95% kansasta ja suomenruotsalaisia vajaa 5%, (heistäkin n. 100% on kaksikielisiä!

    • Vapaaehtoinen ruotsi NYT sanoo:

      Aika hämmentävä ilmoitus. Miksi ihmeessä keskustelu on lopetettava?

  46. christian andersson sanoo:

    Edelleen:

    Mainostelevisio ja uutispäällikkö munasivat itsensä tällaisella tukimuksella. Jokainen joka on galluppeja teettänyt tietää, että niin vastataan kuin kysytään. Se siitä journalismista. Pitäähän mainoksia myydä ja mikähän sen seksikkäämpää kuin heittää bensaa pakkoruotsittajien rovioille.

    Sitten: koko keskustelu on absurdi. Ei pidä puhua pakkoruotsista ollenkaan. Pitää puhua siitä, haluaako Suomen kansa edelleen, että Suomella on kaksi virallista kansalliskieltä? Teettäkää tutkimus siitä! Jos kansa ei halua, voi kysyä mitä hemmettiä poliitikot touhuavat-

    Silloin voi poistaa eduskunnan päätöksellä ruotsilta kansalliskielistatus ja myöntää sille vähemmistökielen asema kuten esim. saamen kielellä. Vasta tämän jälkeen voi keskustella TOISEN KOTIMAISEN KIELEN opetuksesta suomenkielisissä kouluissa.

    Sillä niin kauan, kun meillä on perustuslaki tällainen kuin on pitää lakia noudattaa. Se tarkoittaa, että suomenkielisillä ON OLTAVA edes jonkinlainen ruotsin kielen osaaminen, myös itä-Suomessa.

    Eli vaikka Mainostelevisio syyllistyi jälleen huonoon journalismiin on nyt syytä nähdä asiat oikeassa järjestyksessä. Ensin ratkaistaan demokraattisesti kielten status Suomen laissa ja sitten kieliopetus sopeutetaan lain vaatimusten täyttämiseksi (kuten nytkin).

    • Eero Nevalainen sanoo:

      Niinpä niin. Onhan se kamalaa kun ihmisiltä kysytään ihan suoraan joitakin asioita ja saadaan sitten suoria vastauksia. Totuus on yleisestä mielipiteestä on varmaan sinulle aika ikävä sinänsä, mutta ehkäpä pakenet sen ajatuksen taakse, että ”massa” ei ymmärrä omaa parastaan tai ”hahmota” sitä yleistä yhteiskunnallista rakennelmaa, joka tämän kuvion ympärille on rakennettu.

      Kaikki gallupithan pitää *tietysti* ennalta sopivasti ladatuiksi tyyliin Magman ja Höblän kyselyt, jotka ovat mallia ”haluatko oppia ruotsia vai onko ruotsin opiskelu ihanaa…”

  47. Vapaaehtoinen ruotsi NYT sanoo:

    Täällä on viitattu siihen, että kaksikielisyytemme vaatisi pakkoruotsia. Näin ei ole. Perustuslaki ei sisällä pakkoruotsia.

  48. Sirpa sanoo:

    Se mitä kirj.on hyvin koettua täällä ranikkoseudulla.Suomenruotsalaiset käyttävät hyväkseen erikos asemaansa,joka heille valtion taholta annetaan.On se kumminkin kummaa että meitä Suomenkielisiä on valta-osa,ja me suostumme olemaan aina lakki kourassa heidän edessään ja annetaan periksi tässä asiassa,ja jatkuvasti,vuodesta toiseen.Ja heitä ei saisi arvostella tai kritisoida tästä.Kuitenkin pieni pros.voi sanella edot näin tärk.asiassa.ja kuinka kalliiksi tuo kaksi-kielisyys tulee ja onkaan tullut vuosien varrella!Suomalaiset ovat ainavaan kuin muinaiset maa-orjat lakki kourassa tässä-asiassa,päättäjiä ja mediaa myöden!

  49. AnneP sanoo:

    Vastaavasti joutuisivat suomenkieliset venäjää koulussa opiskelleet kilpailemaan Suomen venäläisten maahanmuuttajien kanssa hakiessaan samoja töitä ja virkoja kuin Suomessa asuvat venäläisetkin hakevat.

    Sillä tuntimäärällä, joka on tällä hetkellä ruotsin opiskelussa ei kunnollista venäjäntaitoa saavuteta. Saman taidon ehtisi oppia kansalais- tai kesäyliopiston kursseilla aikuisenakin. Kannattaa vilkaista venäjän kielioppia ja nominien ja adjektiivien taivutusten määrää monissa eri sijoissa sekä verbioppia. Venäjän opiskelun perusteet ja tuntimäärät pitää miettiä tarkkaan, jotta kielitaidosta olisi täysi hyöty myös työelämässä.

  50. kunnioituksella sanoo:

    Kielitaidossa voidaan tyytyä tasoon, jolta on hyvä jatkaa koulujen jälkeen. Sen vuoksi onkin niin tärkeää, että oppilaat saavat lukea kieliä, joiden ylläpitoon ja laajentamiseen heillä on motivaatiota ja tarvetta vielä koulun jälkeenkin. Ruotsin kohdalla tällaista motivaatiota on aniharvalla, siksi taannoisen kyselyn mukaan vain 4% suomenkielisistä osasi mielestään hyvin ruotsia, vuosikausien lukemisesta ja ruotsin sanotusta helppoudesta huolimatta.

    Mallia kieltenopetuksesta voisimme hyvin ottaa Ruotsista, missä kaikille yhteisen englannin ohella oppilas voi valita joko toisen kielen kuten saksa, ranska ja espanja (poikien suosikki) tai maahanmuuttajataustaisilla kotikieltä tai oppimisvaikeuksien vuoksi myös lisää englantia tai lisää maan pääkieltä. Tavoitteena on jokaiselle yksilöllisen hyödyllinen kielitaito.

  51. Vapaaehtoinen ruotsi NYT sanoo:

    Ruotsin malli on hyvä ja se olisi täysin toteutuskelpoinen Suomessa.