Koskettava sairaalavierailu Saksassa

Tervehdys,

kausi on hyvässä vauhdissa ja meillä se alkoi Euroopan retkellä. Pelasimme harjoituspelin Saksassa ja kaksi runkosarjapeliä Ruotsissa.

Reissun mieleenpainuvin tapaus taisi pelien ohella olla sairaalavierailu Saksassa. Pääsimme Mannheimin ulkopuolella sijaitsevaan sotilassairaalaan visiitille. Meidät päästettiin Afganistanin sodassa vakavasti haavoittuneiden sotilaiden luo. Sotilaita oli eri kansallisuuksia, muun muassa puolalaisia, italialaisia ja brittejä.
Sillä reissulla näimme monenlaisia kohtaloita ja joukossa oli muutama aika kaameakin näky. Tietenkään kaikkien kanssa ei ollut mahdollista jutella, mutta paremmassa kunnossa olleiden sotilaiden kanssa juttelimme ja jätimme heille Sharksin fanikamaa muistoksi. Se oli koskettava vierailu kaikin puolin.

Antti pelasi kauden avauspelin Tukholmassa ja siinä tuli 3-2 voitto. Itse pääsin tositoimiin toisessa pelissä ja siinä tuli samoin numeroin tappio. Pelit olivat aika samanlaisia. Saimme kuitenkin kolme pistettä neljästä mahdollisesta, joten ihan hyvä avausviikonloppu se oli.

Kaikkiaan matkalla pystyimme keskittymään aika hyvin olennaiseen, siitä ei tullut liiaksi turistireissu. Luulen, että kaikki ovat aika lailla tyytyväisiä Euroopan reissuun kokonaisuudessaan. Meillä on uusia jätkiä joukkueessa ja matkalla minunkin oli hyvä viettää aikaa jätkien kanssa ja tutustua pelikavereihin.

Kotilento kesti sitten 13 tuntia ja parina iltana uni tuli sohvalla jo kahdeksalta. Varsinainen kotiavaus ei mennyt ihan putkeen, Atlanta vei pisteen loistavan maalivahtityöskentelynsä ansiosta.

Mun ja Niemen Antin peluutuksesta ei ole uutta kerrottavaa. Vuorotellen on tähän alkuun menty, enkä tiedä onko valmennuksella olemassa joku suunnitelma meidän varalle. Ainakaan sitä ei ole meille kerrottu. Toisaalta ei tämä ole mitään Nuori Suomi -kiekkoa. Se kummalle kiekko tarttuu, niin saa varmastikin pelata. Ja asiat totutusti muuttuvat paljonkin pitkän kauden aikana.

Palataan taas asiaan!

This entry was posted in NHL, San Jose Sharks. Bookmark the permalink.