Ilta jota en unohda koskaan

Joulukuun 17. päivä oli ollu mun mielessä jo pitkään, kesästä asti, siihen ei tarvittu edes kalenteria. Tiesin että päivä tulee olemaan urallani tärkeä päivä, päivä jolloin saan vihdoin sanoa Winnipegille ja sen suurenmoisille ihmisille KIITOS KAIKESTA.

Neljä hienoa vuotta päättyi yhteen katkeraan puhelinsoittoon ja heti seuraavana päivänä olin ”lentänyt” jo ankkalaumaan ja uusiin haasteisiin. Neljän vuoden aikana mun ja fanien välille syntyi uskomaton suhde, he saivat mut tuntemaan oloni niin tärkeältä ja spesiaalilta. Peleissä sain heiltä niin hirveän määrän ylimääräistä energiaa että välillä tuntui, että meillä oli jäällä yksi pelaaja enemmän kuin vastustajalla. En koskaan saanut mahdollisuutta sanoa faneille goodbye eikä faneilla ollut mahdollisuutta sanoa samaa mulle.

Viime lauantaina asia korjattiin kerralla, ja vau millä tavalla!!! On vaikea pukea sanoiksi sitä tunnelmaa jota koin koko 20 tunnin vierailun aikana. Innokkaimmat fanit odottivat hotellin ulkopuolella kolmen aikaan yöllä ja Ducksien järjestämä lehdistötilaisuus veti ballroomin täyteen mediaa. Tuntui siltä, että jokaisella oli joku tarina kerrottavanaan ja kiitos sanottavanaan.

Hallilla jo alkulämmittelyn aikana tunsin että illasta tulee huikea. Toivoin melkein ettei tää peli lopu koskaan. Erityisen hienoksi illan teki myös se, että äitini ja oma perheeni olivat mukana kokemassa tätä hienoa iltaa. Pojat olivat olleet suut auki koko pelin ja ihmetelleet että voiko tämä olla totta. He näkivät aitiopaikalta mitä on kanadalainen intohimo ja arvostus jääkiekkoon. Maanantaina lentokentällä lähtöselvityksessä oli vielä ravintolasta juossut tarjoilija tarjottimen ja kääretorttujen kanssa sanomaan perheelleni näkemiin ja todennut liikuttuneena: ”The game last Saturday was THE BEST hockey event ever -- I mean ever. I was crying from the national anthems till the final horn of the first period -- Thank you for returning home”.

Pelin jälkeisessä lehdistötilaisuudessa viimeinen kysymys auttoi mua sanomaan kaikille sen mitä en jäältä pystynyt kaupunkilaisille ääneen sanomaan. Paikallinen toimittaja kysyi onko jotain mitä haluaisin vielä kaikille sanoa. Yksi sana riitti: Kiitos!

Vaikka meidän kausi on ollutkin painajaismainen, niin kauden alussa Helsingin vierailu ja nyt Winnipegin reissu ovat jo tehneet tästä kaudesta pelaamisen arvoisen! Näistä kokemuksista olen NIIN kiitollinen!

Tuntuu että kaksi isoa ympyrää on nyt sulkeutunut. Sain sanoa hyvästit kahdelle niin tärkeälle paikalle mun urallani. Oikeestaan vain hyvästit Anaheimille on enää jäljellä, ja sekin häämöttää jo nurkan takana, sitten aikanaan…

Yksi peli vielä Los Angeles Kingseja vastaan ja sitten joulun viettoon! Odotan sitä innolla! Perinteinen suomalainen joulu: sauna, hyvää ruokaa ja juomaa ja rakkaita ihmisiä ympärillä…

Kaikille hyvää ja rauhallista joulua!!

Aihe(et): Helsinki, Joulu, Winnipeg. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihin.

57 vastausta kohteessa Ilta jota en unohda koskaan

  1. Five More Years Teemu! sanoo:

    Moro Teemu! Ollaan tulossa kattomaan Ankkojen peliä 19.2 Floridaan Pantherseja vastaan! En tiedä luetko näitä blogisi kommentteja ollenkaan, mutta olisi mahtavaa jos kerkeisit tulla antamaan meille vaikkapa nimmarit paitoihin taikka iha paperilapulle!!!

    - Sami & Santtu

  2. Mika Kaakinen sanoo:

    Hieno peli sinulta ja Sakulta. Löysit hyvin tilaa laidasta.

    Laita on hyökkääjän puolella enemmän kuin puolustajan. Laidan kautta voi syöttää, laitaan voi sulkea kiekon ja viivyttää peliä etc.

    Peli oli erittäin hyvä koko joukkueelta. Dallas pelasi ei huonosti, mutta ei myöskään kovinkaan hyvin joukkueena.

    Coglianon nopeus tuo tilaa ketjukavereille. Cogliano vie kiekon kulmaan ja vie puolustajan mukanaan. Tällöin keskustaan tulee tilaa. Hänen pitäisi vielä puolustaa paremmin.

    Hagmanin pitäisi keskittyä enemmän laukausten laatuun.

    En ymmärrä Perryn piruetteja. Ei jääkiekko ole balettia. Nylander teki piruetteja kiekon kanssa, koska se oli osa hänen pelityyliään ja hänellä oli huikea taitotaso. Usein hänkin piti liikaa kiekkoa.

    Bobby Ryan on luontainen maalintekijä. Häntä pitäisi vielä enemmän ruokkia syötöillä. Kovan luokan maalintekijästä pitäisi saada vielä lisää irti. Ryan-Perry-Getzlauf ketjusta Getzlauf on eniten ulkona pelistä. Hänen pitäisi pystyä ruokkimaan ketjukavereitaan syötöillään kuten hän parhaimmillaan pystyy. Getzlauf pelaa liian kaukana ketjukavereistaan. Samaa koskee koko ketjua suppeammassa mittakaavassa. Kolmen metrin syöttö löytää perille varmemmin kuin kahdenkymmenen.

    Kyllä Kimmo Timonen tekisi hyvää Anaheimin puolustukseen. Kimmo ei ole saanut ansaitsemaansa arvostusta loistavana puolustajana ja joukkuepelaajana. Kimmon sijoittuminen, pelinluku ja laukaus. Laukaus on luja ja aina kohti maalia. Kimmo pelaa aina joukkueelle. Suurella sydämellä.

    Lykkyä tykö.

  3. Vladimir Petrov sanoo:

    Dallas Honda-centerissä.Oli hienoa nähdä Teemulta pari pyrähdystäkin. Niitä ei ole varmaan kannattanut viljellä, kun kemiat ei ole olleet joukkueessa kohdallaan.Nyt on paljon valoa pelissä.Liikkeellelähdöt jo sujuvat, ja hyökäysnurkistakin aletaan päästä pois.Toivottavasti tämä on sitä, että BB:llä on oikeasti jokin pelitapa kerrottavana ja, että olette alkaneet uskoa sen toimivan. Pelkällä luovuudella ei jääkiekossa pitkälle pötkitä, vaan täytyy olla kaikkien ymmärtämä systeemi.Vieläpä sellainen, että ymmärretään sen vievän menestykseen. Silloin kaikilla on helpompaa, erityisesti meillä faneilla, jotka katsomme joka pelin.Täytyy sanoa,että fanin koko päivää värittää se yöllä saatu voitto. Fani ei voi vaikuttaa näihin mitenkään, mutta ottaa sen energian mikä voitoista tulee.Se luultavasti määrittääkin faniuteen kykeneviä henkilöitä.
    Siis luovuus ei luo menestymisen perustaa, vaan sen tekee pelisysteemi.
    Toimiva pelisysteemi luo perustan joukkueen hyvän kemian syntymiselle.
    Pelisysteemi on se yhteinen hiili johon puhalletaan.Syntyy kemia – yhteisyys.
    Joukkuekemian ja Pelisysteemin päällä kelluva Luovuus tuo sitten sen voiton.

  4. Mika Kaakinen sanoo:

    Muistakaa vetää yhtä köyttä suomalaisina siellä Anaheimissa.

    Jos joku hyökkää Sakun kimppuun, menette Hakin kanssa apuun, jos Hakin kimppuun, menette Sakun kanssa tilanteeseen, jos joku hyökkää kimppuusi, niin Hakki ja Saku tulevat tilanteeseen.

    Hakin jalkoja pitäisi käyttää hyväksi enemmän. Jalat kulkevat. Hakki on hyvä kiekonriistoissa. Hakin pitää pistää painetta puolustajille.

  5. Mika Kaakinen sanoo:

    Peli oli taas hyvä.

    Ykkösketju oli iskussa. Ketjun etöisyydet pysyivät koossa ja Getzlauf löysi syötöillään Ryanin ja Perryn. Pelikuri oli hyvä. Pelattiin tehokasta peliä. Loistoesitys. Getzlauf pelasi parhaan pelinsä pitkään aikaan, käyttäen syöttötaitoaan ja ulottuvuuttaan hyödykseen. Getzlaufin pitää pitää etäisyydet Ryaniin ja Perryyn kunnossa. Perry ja Ryan ovat sellaisia maalintekijöitä, että kyllä he maalin tekevät, jos saavat laatusyöttöjä.

    Kakkosketju ei ollut ihan parhaimmillaan. Suoritustaso on haastavaa pitää aina korkealla. Saku voisi käyttää rystyä useammin. Saku on pelaajana enemmän pelintekijä ja syöttäjä. Mutta rysty on hyvä. Ei väkisin, mutta tilaisuuden tullen kannattaa yrittää. Itse tiedätte kuintenkin miten pelata. Tunnette pelin paremmin kuin minä.

    Blake ol täynnä virtaa. Maali oli komea. Miltei suoraan syötöstä.

    Lopeta puheet old guyista. Olet aikuinen mies, joka on tehnyt suuria palveluksia isänmaalle. Menestyksesi on rohkaissut myös minua vaikeina aikoina. Varmasti monia muitakin.

    Viimekautinen tappelu oli hyvä. Näin sen pitikin mennä. Kivi putosi sydämeltäni ja gorilla selästäni.

    Ville (Peltonen) tappeli jättiläistä vastaan (Artjuhin). Senkin piti mennä niin. Hyvä homma tämäkin.

    Joukkuueen peli rullaa hyvin ja Bruce Boudreau osaa valmennuksen. Kaikesta näkee, että valmentaja on ammattimies. Puhuu asiaa ja tietää pelistä paljon. On myös rohkea. Hyvä äijä on puikoissa.

    Bobby Ryanistä pidän. Nuori mies, mutta omaa arvokkuutta. Arvokas, älykäs ja sympaattinen nuori mies.

  6. Mika Kaakinen sanoo:

    Hieno voitto. Onnittelut.

    Bruce Boudreau on äijä. Kaikki lähtee kuitenkin loppujen lopuksi johdosta eli päävalmentajasta. Bruce Boudreau on palauttanut joukkueen moraalin, rohkeuden ja itseluottamuksen. Tällä esityksellä ei tule vielä jatkosopimusta, mutta itse omistajana laittaisin rahaa tiskiin. Paljon. Valmentaja pitää palkita hyvästä työstä.

    Kolmosketju oli pitelemätön. Blake oli kuin raivo härkä. 38 vuotiaana tietää pelaavansa viimeisiä vuosiaan, mutta ottaa pellosta kaiken ruohon irti. Cogliano ja Bonino säestivät mestarillisesti. Ikä on kuitenkin vain numero. Se ei ole koko totuus ihmisestä. Ihminen on paljon muutakin kuin ikä.

    Bobby Ryan on red-hot. Seitsemän maalia kymmenessä pelissä kertoo kaiken. Tarvitsee vain lisää laatusyöttöjä. Maalintekijä tarvitsee syöttöjä. Bobby Ryan on maalintekijä.

    Hagmanin viisi laukausta on hyvä merkki. Laukausten myötä tulevat maalit. Lydman pelaa myös hyvällä itseluottamuksella.

    Onnea ja menestystä. Pysykää rohkeina. Peter Forsberg oli hirmuisen rohkea pelaaja. Samoin myös Steve Yzerman.

  7. Mika Kaakinen sanoo:

    ”Peter Forsberg oli hirmuisen rohkea pelaaja. Samoin myös Steve Yzerman.”

    Täytyy korjata. Peter Forsberg on hirmuisen rohkea pelaaja. Etc. Kerran pelaaja. Aina pelaaja. Oikea pelaaja ei lopeta koskaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>